Saarten historia

Yleistä

Ison Lehtisaaren osakaskunta koostuu pääosin kolmesta suuremmasta saaresta Espoon Suvisaariston luonnonkauniissa saaristossa. Nämä ovat Iso Lehtisaari, Pieni Lehtisaari ja Sumparen. Ison Lehtisaaren alkuperäinen nimi oli (Stora) Lövön, vuonna 1567 Löfföön, vuonna 1596 Löföö ja vuonna 1750 Stor Löfö. Lövö on tavallinen saaren nimi Uudellamaalla ja se on varmasti viitannut lehtimetsäisyyteen. Suomenkielinen nimi Lehtisaari on käännös alkuperäisestä nimestä ja se esiintyy kartoissa vuodesta 1930. Pieni Lehtisaari oli 1600 luvun lopussa Löfförn ja vuonna 1750 Lill Löfö. Sumparen oli vanhoissa kartoissa nimenä 1600 luvun lopussa Såmper, vuonna 1777 Sumparen ja vuonna 1872 Sumparn. Kansankielellä saaren nimi on Sumparn ja nimen on arveltu viittaavan kalasumppuihin ja kalakauppaan. Vasemmassa kuvassa ylhäällä keskellä Iso Lehtisaari ja oikeassa kuvassa keskellä Sumparen. Saarten ikivanha historia tullaan kirjoittamaan saarelaisten toimesta tarkemmin lähiaikoina.

Ensiasutus

Pienen Lehtisaaren länsiosassa on kalliossa kaiverrus, joka kertoo kuinka Lehtisaariin tuli kaksisataa vuotta sitten virolaisia asukkaita. Kirjoituksessa mainitaan rovasti Elias Cajander joka toimi Espoon kirkkoherrana vuosina 1744-1773. Virolaisia oli Lehtisaarilla vuosina 1776-1780 yhteensä 6 perhettä koostuen 19 jäsenestä sekä lisäksi 2 yksinäistä. Perheettömät virolaiset olivat yleensä renkejä ja piikoja, perheelliset ennen kaikkea kalastajia.

Kallioon kaiverrettu kirjoitus kuuluu seuraavasti:
1753 otti rovasti Elias Cajander 2:n2 perhekuntaa virolaisia asukkaita tähän saareen: Tuolloin heinäkuussa pystytettiin asuinhuone